Turvatarkastuksessa käsimatkatavarat ja miehet menivät normaali reittiä, kun taas naiset jättivät tavaransa hihnalle ja siirtyivät sen jälkeen seinän taakse kulkien hälytyslaitteen läpi miesten näkymättömissä. Jokainen haki tämän jälkeen läpivalaistut tavaransa, jotka odottivat läpivalaisuhihnan päässä kenenkään vartioimatta. Kuka vain olisi siis voinut napata minkä laukun tahansa, tosin paikalliset naisethan eivät juuri yksin matkustele ja näin ollen heidän miehensä olivat laukkujen vahteina. Muutenkaan käsimatkatavaroiden sisällöstä ei piitattu, koska nesteitä ei noteerattu ja Jennyllä oli jopa sakset laukussaan.


Mekkaan saavat mennä vain muslimit, muilla sinne ei ole asiaa.

Pyhiinvaellus Mekkaan (Hajj) on jokaisen muslimin velvollisuus, yksi islamin uskonnon viidestä peruspilarista. Jokainen kynnelle kykenevä, eli jos terveys ja varallisuus (matka on kallis) sen sallivat, osallistuu siihen vähintään kerran elämänsä aikana. Hajj on islamilaisen vuoden 12. kuukauden toisella viikolla, eli syksyllä, kun taas vapaaehtoisia pyhiinvaellusmatkoja (Umra) voi tehdä mihin aikaan tahansa.

Lentokoneessa kuulutettiin perus kuulutukset, mutta lisättiin lopuksi, että kaikki ohjeistukset ovat Allahin ja profeetta Muhammadin tahdon mukaisia. Lisäksi virallisten turvaohjeiden jälkeen tuli kaiuttimista ja tv-ruuduilta oletettavasti rukous möreällä miehen äänellä lausuttuna. Joka puolella istui pyhiinvaeltajia pyyhkeineen ja muuten paljaasta ihosta niin tarkat muslimit järjestelivät ja kietoivat asuaan yläruumiin alastomuudesta välittämättä. Takanamme yksi puhkesi oikein laulamaan, ilmeisesti ylistyslaulua Allahille.



Olimme tilanneet ennakkoon kyydin Jeddan kentältä Sheraton Resort hotelliin. Vastassa oli bangladeshilainen kuski hienolla erikoispitkällä autolla, joten pääsimme hotellille varsinaisella prinsessakyydillä. Kuski kehui, että auto on yleensä VIP asiakkaille, mutta sitähän me olemmekin. Hotellilla sen sijaan saimme respasta bungalowiimme kyydin avolavapakulla, matka tosin oli alle 100 metriä ja olisimme sen voineet hyvin kävelläkin.

Koska olimme rantalomalla, emme poistuneet hotellialueelta mihinkään. Jeddan (S-A:n toiseksi suurin kaupunki) keskusta olisi ollut tunnin ajomatkan päässä, joten päätimme, ettei näe vaivaa lähteä niin pitkälle varsinkaan, kun ei ollut tietoa mihin kannattaisi mennä. Meistä ei kumpikaan ole museo- tai nähtävyysihminen, vaan nautimme auringosta ja kirkkaasta Punaisesta Merestä. Emme tarvinneet edes snorkkelia värikkäitä kaloja ja rapuja nähdäksemme.
Lähtöpäivänä saimme pitää huoneemme siihen asti, kunnes iloinen kuskimme tuli hakemaan meitä ilta seitsemältä. Herra kertoili koko matkan ajan Allahin ihmeteoista ja vannotti meitä palaamaan Jeddaan ja tietenkin ottamaan häneen tällöin yhteyttä.



Jeddan lentokentällä oli yhtä tarkat
turvatarkastukset kuin Riadissakin, joten nesteet ja Jennyn sakset eivät nytkään herättäneet minkäänlaisia toimenpiteitä. Kokonaisuudessaan yhden yön rantaloma sujui oikein mukavasti ja kotiin palattuamme tuntui, kuin olisi ollut kauemminkin poissa. Riadissa oli nyt ensimmäistä kertaa kylmä, alle 10 astetta, joten olimme tyytyväisiä, että olimme valinneet juuri tämän viikonlopun Jeddan reissuun.
Kivat kuvat ja jutut taas! Kyllä se on lyhyempikin rantaloma,joka naisen tiellä pitää:)
VastaaPoistaAattelin just, että muistaakseni tuonne Jeddan sairaalaan on kans haettu työntekijöitä. Minkähänlainen olis paikkana olla noin pidempään? Onks ilmastossa eroa? Meren ranta on aina plussaa! Oliko kallis reissu.