... ja arkea!

Tehtävänjakotaulu, jota olen koristellut

Niin, ei tämä elo tosiaankaan ihan pelkkää juhlaa ja päivänpaistattelua ole, vaikka paljon on sitäkin. Arki on kuitenkin vakiintunut tiettyihin uomiinsa ja päivät menevät hurjaa vauhtia eteenpäin. Olen todella tyytyväinen, että saan työssäni kohdata ihan normaaleja saudeja kaikista yhteiskunta- ja ikäluokista.

VIP-potilaitakin (Protocol) on silloin tällöin, he menevät kaikkien jonojen ohi ja heitä tulisi kohdella erityisen kunnioittavasti. Itse kyllä hoidan kaikki potilaat tasa-arvoisella kunnioituksella heidän taustastaan piittaamatta.

Vanha työhuone

Koska yhteistä kieltä ei kovinkaan usein löydy potilaan tai jonkun hänen perheenjäsenensä englanninkielen taidon ollessa lähes yhtä sujuvaa kuin minun arabiantaitoni, yritän laukaista jännittävän tai vaivautuneen tilanteen huumorilla ja hassuilla eleillä, etenkin lapsipotilaiden kanssa.

Täällä on aika paljon juuri lapsipotilaita ja lähes kaikilla on jokin syntymävamma tai -vammoja. Koska vanhan perinteen mukaan isä valitsee tyttärelleen ja äiti pojalleen puolison, naimisiin mennään usein saman suvun sisältä -eihän isä tai äiti voi mennä vieraille lastaan naittamaan. Vanhempi menee juttelemaan lapselleen valitsemansa puolison samaa sukupuolta olevalle vanhemmalle, jotka sopivat "ensimmäisestä katselmuksesta", jolloin tuleva aviopari näkee toisensa. Vasta tämän katselmuksen  jälkeen sulhanen ja morsian saavat puhua keskenään, ja se tapahtuu kerran ennen häitä.

Uusi työhuone

Serkusten avioliitot ovat ihan ok juttu täällä, joten oletettavasti lasten selvästi geneettinen vammaisuus selittyy usein sillä. Onneksi tavat ovat muuttumassa myös tässä suhteessa netin ansiosta (tosin paljon on suljettuja sivustoja, joille ei pääse), vaikka perheen ulkopuolisen toisen sukupuolen edustajan kanssa ei virallisesti vieläkään saa kommunikoida, saati istua vaikkapa kahville ostoskeskuksessa tai mennä ravintolaan. Muita huvittelumahdollisuuksiahan, kuten esimerkiksi elokuvateattereita tai tanssipaikkoja täällä ei muutenkaan olisi. Yksiavioisuus on nykyään kuitenkin usean nuoren parin valinta, ja tuskin kovin monella olisi neljään vaimoon ja ties kuinka moneen lapseen varaakaan.

Miehillä on täällä hauska tapa kävellä käsikädessä -siis ei vain kätellä pitkästi, vaan kuljetaan kunnolla käsikkäin. Myös suukottelu kavereiden kesken on vallan tyypillistä, eikä kyse ole mistään ilmasuukoista. Märkiä pusuja moiskautellaan kasvoille välillä sarjatulella. Naiset eivät koske toisiinsa.

Puhtaat hampaat, raikas suu

Kansantauteina täällä ovat diabetes, korkea verenpaine ja melko monella on myös hepatiitti. Lähes kaikilla on todella huonot hampaat, ikävä kyllä myös lapsilla (näen ne, kun mittaan jenkkiläisen tavan mukaan kuumeen suusta). Hammasharjoja kyllä löytyy ihan normaalisti kaupoista, mutta perinteinen hammasharja on puutikku, joita meillä sairaalassakin on steriilisti pakattuina. Sillä sitten miehet jyystävät hampaitaan ja ikeniään samalla kun vaikkapa ovat kaupassa ostoksilla tai odottavat pääsyään vastaanotolle. Naisten en ole nähnyt näin tekevän, mutta heillä onkin "verho" kasvojensa edessä.

Aamupalaa työpaikalla. Itse join vain tuon arabialaisen kahvin

Saudit ovat lyhyita ja todella ylipainoisia. Abaya ja thobe peittävät hyvin ylimääräiset kilot, mutta totuus paljastuu sekä puntarilla että sydänfilmiä otettaessa, kun se abaya/thobe riisutaan. Yleensä naiset ovat reilusti alle 160 cm ja miehet alle 170 cm pitkiä, mutta usein painavat sadan kilon hujakoilla ja ylikin.

Liikuntaa ei tietenkään harrasteta, kun naiset hoitavat kotona jopa neljää sukupolvea eikä kaikilta askareilta taloista poistuta muualle kuin ehkä ostoksille, jollei sitten palvelijat hoida sitä hommaa. Miehet taas ovat passattavina ja ajelevat joka paikkaan autolla, bensalitra kun maksaa noin 20 senttiä litralta (tämä ei ollut kirjoitusvirhe!). Nyt tosin on meneillään ns. Saudization, joka kannustaa saudeja hakeutumaan opiskelemaan ja työelämään eli rikkomaan vanhat perinteet. Meillä on sairaalassakin ollut useita promotilaisuuksia, joissa houkutellaan saudinaisia kouluttautumaan sairaanhoitajiksi.

 Naiset ja miehet eivät siis periaatteessa koskaan odota tai muutenkaan oleskele (mm. ravintolat ja kahvilat) samassa tilassa. Miehet saavat kyllä istua ilman verhoa tai seiniä, mutta naisten ja perheellisten tilaan on aina näköeste.

Sairaalassa rukousmatto löytyy niin odotustiloista, vastsaanottohuoneista kuin taukotiloistakin. Myös rukouskutsu soi sairaalan kovaäänisistä. Jokaisen huoneen katossa on nuoli, joka ilmoittaa Mekan sijainnin, jotta muslimit osaavat kumartaa oikeaan suuntaan.